Apua tästä se alkaa...

Olen jo pitkään miettinyt osaanko/uskallanko aloittaa blogia mutta tässä sitä ollaan. Elikkäs tässä olisi vähän elämästämme.

Olin 16-vuotias ja eronnut silloisen poikaystäväni T:n kanssa. Kesä oli alkamassa ja mietin, että nyt vietän kivan sinkkukesän enkä halua ketään uutta. Mutta sitten löysin Juhan ja siitä se ihastuminen/rakastuminen alkoi. Pelkäsin aluksi, että otan vaan laastarin edellisen suhteen paikaksi. Mutta se tunne oli erinlainen. Ei se tuntunu miltää paikalta vaan sellaselta, että tässä on mies kenen kanssa haluan olla vaikka koko loppuelämäni! Juha oli tuolloin armeijassa vielä ja näimme vaan sillon kun hänellä oli lomia. Jokakerta kun matkustin Juhan luokse oli perhosia vatsassa, se oli niin ihana tunne! <3 Ei menny aikaakan kun mentiin kihloihin Juhan syntymäpäivänä 6.11.2006. Sanoimme tahdon 25.7.2009 Pyhän Laurin kirkossa vantaalla ja siitä minun elämä alkoi vaimona.

14.3.2014 aamulla sain tietää että ootamme vauvaa <3 Tästä siis alkoi elämäni kohti äitiyttä. Paras ystänäni Minttu oli myös raskaana. Oli niin ihana juttu, kun saimme yhdessä odottaa vauvojamme tähän maailmaan. Minttu odotti tyttöä, joka syntyi 3 viikkoa aikaisemmin kuin Ida.

Elämämme täydentyi  keski-suomen keskussairaalassa 31.10.2014 klo 20.47 kun Tyttäremme syntyi kiireellisellä sektiolla tähän maailmaan äidin ja isän pusuteltavaksi<3 Sitä tunnetta ei voi unohtaa kun kuulet lapsesi ensi kiljaisun <3

3950g ja 50,5cm rakkautta

Meidän tyttö kastettiin täällä Laukaassa minun isäni vanhassa kastepuvussa, missä on myös minä itse ja siskoni kastettu. Jatkettiin  samoja perinteitä ja tyttö sai nimekseen Ida Elisabeth. Minun toinen nimi on kanssa Elisabeth ja se on alunperin lähtösin mummoni äitiltä ja ajattelin kanssa tätä perinnettä jatkaa. Juhan puolelta oli kanssa perinne vanha kastemalja jossa on myös kastettu Idan mummo.

Idan Ristiäisistä

Nyt tämä pikkunen riiviö täyttää tässä kuussa 1-vuoden mihin tämä aika oikeen menee? 

Ida kasvaa kovaa vauhtia konttaa ja nousee seisomaan ilman tukea kohta se lähtee kävelemään. Idan synttäreitäki pitäisi alkaa miettimään mitä siellä tarjoilisin minkälainen kakku yms. Yritän olla ottamatta stressiä asiasta! (helpommin sanottu ku tehty) 
Viime viikonloppun lauantaina oli ystäväni Mintun tytön 1-vuotis synttärit. Leivoimme  yö myöhään kakkupohjia yms onneksi kaikki onnistui eikä menny pilalle mitä ite eniten pelkäsin. Mutta kakku onnistui täydellisesti ja hyvää oli! Nam! Eli tästä on siis hyvä jatkaa Idan synttärikakun suunnittelussa. :)

Eikö olekki kiva essu? Vieressä Alinan kakku valmiina.

                                       Viellä lopuksi kuva Idasta ja Alinasta<3

Mutta tässä olisi eka postaukseni pieni esittely meistä näin aluksi! Tervetuloa mukaan seuraamaan ja lukemaan blogiani! :)